Asiaa positiivisuudesta

”Ollaan positiivisia!”  ”Ajatellaan positiivisesti!” Tuntuu jo itsestäkin, että olen töissä hokenut positiivisuuden sanomaa kuin mantraa ja uskonut, että kunhan kaikki yhdessä hymyillen hyppäämme ihanalle positiivisuuden pilvenhattaralle saamme aikaan onnellisen työyhteisön, jossa kaikilla on hyvä olla.  

Kahvipöytäkeskusteluissa asiaa on aina välillä sivuttu ja perisuomalaiseen tapaan heitetty epäilyksen siemeniä tai tuotu esiin raakoja tosiasioita elämästä. Osa uskoo, että kyllä Siperia opettaa ja se siitä vielä rauhoittuu. Osa on jo tottunut tai turtunut tähänkin asiaan hurahtaneeseen koulutuspäällikköön. Tosiasia on se, että kukaan ei sisäistä tätäkään ajatusta muutaman teennäiseltä kuulostavan kehotuksen perusteella eli jos odotan positiivisuutta –pitää asiaa avata enemmän niin henkilökunnalle kuin itsellenikin.

Tästäkin aiheesta löytyy todella paljon kirjoja. Tämän tekstin kirjoittamiseen ja ajatuksiin ovat vaikuttaneet erityisesti kuvassa olevat kirjat.

Positiivisuus ei minustakaan ole sitä, että aina pitää hymyillä, olla tekopirteä tai että ongelmat ja murheet vain unohdetaan ja lakaistaan maton alle. Elämä ei ole aina oikeudenmukaista ja suurien kriisien kohdalla voi tuntua loukkaavaltakin jos joku kehottaa vain ajattelemaan positiivisesti. Elämään myös kuuluvat kaikenlaiset tunteet ja negatiivisten tunteidenkaan tukahduttaminen ei ole hyvästä. Jarkko Rantanen neuvoo kirjassaan unohtamaan sellaisen positiivisen ajattelun, jossa kaikki negatiiviset ajatukset tulee kääntää positiivisiksi. Hyvää positiivista ajattelua on ajatella myönteisesti kaikista tunteistaan myös negatiivisista.

Positiivisuus on omien tunteiden käsittelyä ja itsetuntemusta. Omat ajatuksemme aiheuttavat meille paljon ahdistusta. Roikumme kiinni vanhassa, pelkäämme tulevaa, märehdimme samoja asioita uudelleen ja uudelleen, moitimme ja syyllistämme itseämme jne. Usein myös vuodatamme näitä muille työyhteisössä. Ei ole kenellekään hyväksi jatkuvasti velloa negatiivisissa tunteissa ja niiden tuominen työyhteisöön voi vaikuttaa muidenkin jaksamiseen. Omaa ajatteluaan ja tunteiden käsittelyä voi kehittää. Tämän voi vaikkapa aloittaa tarkkailemalla ja tiedostamalla omia ajatuksiaan ja keskustelunaiheitaan -ovatko ne pääasiallisesti positiivisia vai negatiivisia.

 

Positiivinen asenne on osa ammatillisuutta ja työelämätaitoja. Kun omaat hyvän asenteen -suhtaudut työhösi myönteisesti, olet motivoitunut, sitoutunut ja haluat kehittyä työssäsi. Olet aidosti ylpeä työstäsi ja haluat tehdä sen parhaalla mahdollisella tavalla. Toimit asiakaspalveluasenteella ja asetat yhteisön edun oman etusi edelle. Ihmissuhde- ja asiakaspalvelutyössä (ja aikuisena) pitää osata hillitä omia tunteitaan ja minusta työnantajalla on oikeus olettaa, että asiakkaat ja työkaverit kohdataan myönteisesti. Jos on huono päivä –senkin voi sanoa, mutta samalla miettiä miten voisi suojella muita omalta huonolta ololtaan ja olla tartuttamatta sitä.

Positiivisuus on vuorovaikutustaitoja. Sosiaalisesti kyvykäs henkilö tulee toimeen muiden kanssa. Hän haluaa ymmärtää muita, kuuntelee, kannustaa ja osaa virittäytyä samalle aaltopituudelle erilaisten ihmisten kanssa. Aito kiinnostus, kunnioitus ja arvostus heijastuvat vuorovaikutukseen ja usein myös metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Positiivisen uudelleensommittelun avulla on mahdollista kehittää suhtautumistaan toisiin. Siinä tulee unohtaa kaikki henkilöön liittyvät ennakko-asenteet ja luoda uudenlainen myönteinen mielikuva hänestä. Oman suhtautumistavan muutos voi muuttaa ratkaisevasti yhteistyötä tuon henkilön kanssa. Tätä kannattaa kokeilla myös opiskelijaryhmän kanssa.

Positiivisuus on optimismia. Se tarkoittaa sitä, että uskoo ratkaisujen löytymiseen ja siihen, että asiat järjestyvät. Optimisti keskittyy vahvuuksiin, toimii ongelmatilanteissa aktiivisesti ja tsemppaa muutkin mukaansa. Vastakohtaisesti pessimisti huomaa vain ongelmat ja vaikeudet ja helposti juuttuu märehtimään niitä tai vanhoja asioita näkemättä ratkaisuja tai mitään hyvää asioissa. Pessimismin ilmenee myös valittamisen kulttuurina, johon törmää monessa työpaikassa. Itse ainakin toivon omaan työyhteisööni ja lähelleni valoisia ja elämänmyönteisiä henkilöitä, jotka luovat meille kaikille uskoa ja toivoa tulevaisuuteen.

Positiivisuus on kiitollisuutta siitä mitä sinulla on. Useissa kirjoissa neuvotaan kirjoittamaan päivittäin ylös asioita joista on kiitollinen. Tutkimusten mukaan tällainen kirjoittaminen lisää onnellisuutta. Positiivisuus on kykyä iloita elämän pienistä asioista ja huomata kaikki hyvä ympärillä. Kun pyrkii elämään tässä hetkessä -ei kadu asioita joita teki tai ei tehnyt, eikä murehdi asioita joita tulevaisuudessa voi tapahtua. Ihmisen ajattelulla on uskomaton voima. Jos uskot ettet osaa jotain tai ettet selviä jostain –alitajuntasi alkaa toimia ajatustesi suuntaisesti ja aivosi ikään kuin aktivoituvat jarruttamaan toimintaasi. Sama tapahtuu myös toisinpäin. Myönteisyys, usko itseesi tai muihin aktivoi haluamiasi asioita tapahtumaan. Se mihin keskityt lisääntyy ja positiiviset tunteet synnyttävät positiivisia asioita elämääsi.

Positiivisuus on terveytesi hoitamista. Negatiivinen ajattelu on uuvuttavaa. Se vie energiaa ja saa elimistömme voimaan huonosti.  Jos ajattelemme jatkuvasti vaaroja, ongelmia ja epäonnistumisia –elimistömme tulkitsee ne oikeiksi uhkiksi ja virittää kehon puolustusreaktiot käyntiin.  Elimistömme on tällöin omien negatiivisten ajatustemme vuoksi stressitilassa ja jatkuessaan kauan tällainen lievä stressi on erityisen vaarallista terveydelle. Positiiviset tunteet puolestaan alentavat verenpainetta, vahvistavat immuunipuolustusta ja edistävät terveellisempiä elämäntapoja sekä sairauksista toipumista.

Mitä tähän loppuun nyt sitten sanoisi kuin että hypätään yhdessä hymyillen ihanalle positiivisuuden pilvenhattaralle ja saamme aikaan onnellisen työyhteisön, jossa kaikilla on hyvä olla. ”Ollaan siis positiivisia ja ajatellaan positiivisesti, ja ennen kaikkea käyttäydytään positiivisesti niin itseämme kuin kaikkia muitakin kohtaan J ”